Onko vihapuhe pysäytettävissä?

05.07.2017


Leimaava, yleistävä ja rasistinen vihapuhe on saanut yhä vahvemman jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosien aikana. Harva tunnustautuu sosiaalisen median ulkopuolella julkisesti vihapuheen tunnustukselliseksi levittäjäksi. Vihapuheelle löytyy ymmärtäjiä myös viranomaispiireissä, joiden ensisijaisena tehtävänä ja tarkoituksena on tutkia vihapuherikoksia. Mitä vihapuheelle voi tehdä vai voiko tehdä mitään?

Olin ennen yli vuosikymmenen ajan rasistinen uusnatsi, joka ei jäänyt miettimään sanojaan, puheitaan tai kirjoituksiaan, jos ne loukkasivat muita ihmisryhmiä tai vähemmistöjä. Mitä enemmän ne loukkasivat, sitä tyytyväisempi olin. Vihapuheella, ja hyvin rasistisella sellaisella, pyrin tavoittamaan kannattajia ja muita rasisteja. Tämä 2000-luvun alussa. Tuolloin vihapuhe -termiä ei juuri käytetty Suomessa ja monikaan ei ollut koko termistä koskaan kuullutkaan. Onhan se suora käännös englanninkielisestä "hate speech" -termistä. Tuolloin myöskään sosiaalinen media ei ollut niin suosittu, kuin tänä päivänä. Rasistiseen vihapuheeseen internetissä en toisin sanoen kovin helposti törmännyt - ellen mennyt suoraan uusnatsien ja muiden rasistien verkkosivuille ja foorumeille.

Vuonna 2017, satavuotiaan Suomen juhlavuonna, vihapuheesta onkin tullut "hyväksytympää" ja eräällä tavalla myös "suositumpaa". Enää ei tarvitse etsiä uusnatsien salamyhkäisiä keskustelufoorumeita saadakseen tai antaakseen annoksen vihapuhetta, vaan vihapuhetta tulee vastaan eri sanomalehtien kommentointipalstoilla, Facebookissa ja rasismia viljelevillä verkkosivuilla. Vihapuheen levittäjät perustelevat halveksivaa, uhkaavaa, loukkaavaa ja rasistista vihapuhetta sananvapaudella. Sananvapaus-korttia käyttämällä vihapuheen pitäisikin sitten olla "ihan ok".

Uskon sananvapauteen ja ihmisten oikeuksiin olla eri mieltä tai samaa mieltä asiasta kuin asiasta. Asioista pitää ja täytyy voida puhua ja keskustella ilman tunnepitoisia latauksia, joissa keskustelun osapuolta lopulta päädytään haukkumaan ja uhkailemaan - ja mikäli keskustelun jollakin osapuolella on etninen tausta, herättää se viimeistään rasistit yhtymään vihapuheeseen. Vihapuhe on viime kuukausina ja erityisesti edellisinä vuosina ylittänyt jo hyväksyttävyyden rajat sananvapauden puitteissa. Osa suomalaisista tämän tiedon onkin jo tiedostanut, enkä siten tuo erityisempää painoarvoa tai "uutta tietoa" vihapuheen tilasta Suomessa.

Voiko vihapuhetta sitten pysäyttää? Tuskin, mutta sitä voi ainakin hillitä. Vihapuheen vähentämiseksi tarvitaan myös oikeita tekoja, ei asian kieltämistä tai kiistämistä eikä toisaalta liioitteluakaan. Kun vihapuhetta ilmenee yhteiskuntamme eri aloilla, joko kouluissa, työpaikoilla tai vaikkapa viranomaispiireissä, on kauhistelun sijasta mentävä suoraan asian ytimeen. Miksi vihapuhetta ilmenee, mistä se johtuu, ketkä vihapuheen taustalla vaikuttavat ja mikä on heidän motiivinsa. Yhteisöillä on myös vastuu ja velvollisuus puuttua vihapuheeseen. Tämä myös koskee perheitä - on selkeäsanaisesti osoitettava mikä on hyväksyttävää ja mikä ei ole, ja mikä taas on sananvapaudella perusteltua.

Vastuu puheesta kuuluu kaikille ja vihapuheeseen tulee puuttua aina siellä missä sitä havaitaan.

Esa Holappa,

Fenix Helsinki ry.