Etäopiskelun vaikutus maahanmuuttajaperheissä huomioitava

29.04.2020

Viimeaikoina koronan myötä ollaan käyty keskustelua etäopiskelun hyvistä ja huonoista puolista laajasti eri foorumeilla. Haluamme nostaa esiin ne huolestuttavimmat seuraukset maahanmuuttajaperheiden näkökulmasta. Niistä hälyttävimmät ovat lastensuojelun näkökulmasta joidenkin lasten jääminen kouluvalvonnan ja sitä kautta turvaverkon ulkopuolelle. Vakavin ja haasteellisin etäopiskelun luoma ongelma ovat lapset ja perheet, joiden kotona esiintyy lähisuhde- ja perheväkivaltaa. Näissä perheissä kyseiset väkivallan muodot, kuten kunniakontrolli ja kunniaväkivalta ovat jo lähtökohtaisestikin hankalampia tunnistaa kuin tavallinen perinteinen lähisuhdeväkivalta. Näiden uhrien vaarana on se, että heidän hätänsä jää vielä näkymättömämmäksi, kun lapsi tai vanhempi eivät käy "sattumalta" viranomaisten tapaamisissa, jolloin ulkopuolelta olisi mahdollista huomata lapseen kohdistuvaa uhkaa tai epäilystä siitä.

Monissa maahanmuuttajataustaisissa perheissä haasteita ei onneksi ole, mutta jo itse opiskelu paljon itsenäisemmin kuin lähiopetuksessa olisi tarve, turhauttaa, ärsyttää ja pahimmassa tapauksessa tuntuu täysin mahdottomalta joidenkin oppilaiden näkökulmasta. Moni vanhempi ei myöskään taida kieltä riittävästi tukeakseen lastaan koulunkäynnissä, mikä johtaa siihen, että lapset lapset jäävät yksin tehtäviensä kanssa. Jos oppilaalla on lisähaasteena oppimisvaikeuksia, saattaa lapsi kärsiä vielä enemmän kun vanhemmat eivät osaa eri kulttuurisidonnaisista syistä antaa tukea. Joissakin kulttuureissa tiettyihin neurologisista syistä johtuviin oppimisvaikeuksiin ei uskota lainkaan vaan niitä selitetään muilla uskomuksilla.

Kansainvälinen kriisi aiheuttaa stressiä jokaisessa, myös lapsissa ja nuorissa. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä nuoret elävät kahden kulttuurin välissä ja se itsessään saattaa tuottaa jonkinlaisia identiteettihaasteita ja siten stressiä arkeen. Näillä nuorilla usein persoonallisuus ja identiteetti vaihtelee riippuen siitä, missä seurassa nuori on. Kotona hän voi olla hyvin tunnollinen ja sääntöjä noudattava kun taas koulussa voi kapinoida kaikkea vastaan. Kavereiden kanssa hän kenties pyrkii vain sulautumaan joukkoon niin hyvin kuin taitaa. Kun nuorten on nyt vältettävä kaikkea ylimääräistä kontaktia ulkomaailmaan, nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten olisikin hyvä tiedostaa, että poikkeustilanne voi aiheuttaa nuoressa stressiä ja hämmennystä, jota voi olla vaikea käsitellä ja tähän käsittelyyn hän voi tarvita aikuisen tukea.

Myös kielitaidottomat maahanmuuttajavanhemmat joutuvat omaksumaan täysin uuden roolin oppimisen edistäjänä. Asiaa ei helpota monilapsiset perheet, lisääntyneet rahahuolet, ahtaissa asunnoissa päivien viettäminen ja kodin stressin aiheuttama kireä ilmapiiri joiden lomassa pitäisi kyetä vielä auttamaan lasta/lapsia koulutehtävien teossa. Maahanmuuttajavanhempien oma kielitaidon puute ja tiedot yhteiskunnasta aiheuttavat vielä omat erityishaasteensa. Riittämättöyyden tunteet yhdistettynä sosiaalisen elämän kaventumiseen voivat pahimmillaan aiheuttaa masennusta tai muita psyykkisiä oireita. Poikkeustilanne vaikuttaa yleisestikin monen perheen perhedynamiikkaan ja perheen sisäisiin rooleihin molempien vanhempien ollessa kotona. Uupumus ja tyytymättömyys lisääntyvät, mitkä pahimmillaan ajavat äärimmäisiin tekoihin. Tällöin olisi tärkeää saada apua,mutta mikäli maahanmuuttajavanhemmalla ei ole tietoa mistä sitä hakea saati sanoittaa tuntemuksiaan, saattaa tilanne edetä pahempaan suuntaan, millä taas on hyvin kauaskantoiset seuraukset perheeseen.

Opettajien ammattijärjestö OAJ haluaisi jatkaa etäopetusta kevätlukukauden loppuun Korona-epidemian pelossa (https://yle.fi/uutiset/3-11327008). Kuitenkin nyt tartuntojen määrän ollessa hillitympiä kuin mitä alunperin pelättiin ja toisaalta eristystoimien aiheuttamien haitallisten seurausten perusteella tulisi vakavasti harkita koulujen avaamista, jotta etenkin haavoittuvassa asemassa oleviin maahanmuuttajalapsiin ja perheisiin saataisiin yhteys. Uutisten mukaan Helsingin lastensuojeluilmoitukset ovat vähentyneet kolmasosalla vuoden takaisesta. Toisaalta poliisihälytyksiä koteihin oli maaliskuussa enemmän kuin vuosi aikaisemmin (https://yle.fi/uutiset/3-11322653). Kotona siis turvattomuus lisääntyy, mutta ulkopuolisia silmiä hädän näkemiseen on vähemmän.

Vaikka koulut avattaisiin vain pariksi viikoksi, opettajat ehtisivät näkemään ainakin suuntaa, mihin koronan tuoma karanteeni on vienyt perheen ja lapsen. Siksi koulujen avaamista tulisi vakavasti harkita, sillä maahanmuuttajaperheiden ja erityisesti lasten tarpeiden kartoittaminen ennen lomia on poikkeuksellisen tärkeä.