Kannanotto

03.05.2019

Olemme aikaisemmin ottaneet kantaa siihen kuinka maahanmuuttajayhteisöissä vallitsee erilaisia normeja joissa viitteitä syrjivistä rakenteistä. Viime aikoina poliittisella tasolla on tapahtunut paljon ja olemme huomanneet, että rasismi ja vihapuhe on myös todellista eri etnisten ryhmien välillä. Eri etnisen taustan omaavien välillä on huolestuttavia, syrjiviä ja vihapuheen tunnusmerkkiä täyttäviä piirteitä ja rasismia, joka rajoittaa niin ihmisten käyttäytymistä kuin tasa-arvon toteutumista. Monet kielitaidottomat ja yhteiskunnan normeja vielä ymmärtämättömät eivät ole perillä omista oikeuksistaan ja joutuvat altistumaan syrjivään ja epätasa-arvoiseen elämään. Useassa yhteisössä olemme huomanneet, että tasa-arvokeskustelu ei kohtaa yhteiskuntamme käsityksiä tasa-arvosta. Haavoittuvassa asemassa olevat kielitaidottomat, seksuaali- ja väkivaltarikosten uhrit ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, joutuvat jatkuvasti elämään pelossa ja yleisen vihapuheen uhreina.

Usein haasteita ja tasa-arvokysymyksiä tarkastellaan ja selitellään kulttuurilla, mutta näemme asian ruohonjuuritasolla erilailla. Näemme ongelman olevan eri maahanmuttajayhteisöjen epävirallisissa edustajistossa. Monet heistä hiljentyvät todellisten ongelmien saralla tai kieltävät ne kokonaan. Nämä yhteisöjen hierarkiassa korkealla olevat tuntevat yhteiskunnan normit parhaiten ja käyttävät porsaanreijät hyväkseen. He tietävät, mitkä tahot antavat tukea ja viranomaiset, jotka työskentelevät yhteisöjen asioiden kanssa. Tämä nimenomaan antaa heille valtaa hallita yhteisöä ja työskennellä välikätenä viranomaisten kanssa. Nämä edustajat voivat olla poliitikkoja, aktivisteja, uskonjohtajia, auktoriteettiasemissa olevia, asiantuntijoita tai järjestöjä, jotka usein vähättelevät tai kieltävät erinäisiä maahanmuuttajayhteisöjä koskevia haasteita. He ovat jatkuvasti puolustuskannalla, vaikkei siihen olisi syytä, mikä saattaa johtua heidän tukijoiden painostuksesta. Tämä on juurtunut niin pahasti, että mm. kotoutumisprojektit ovat enemmänkin haitaksi kotoutuvalle. Tämän vuoksi myös monet usein haitallisista ilmiöistä huolissaan olevat antavat jopa mediahaastatteluja nimettömästi, sillä he pelkäävät heidän arkensa muuttuvan joko suoraan tai välillisesti perheen kautta painostuksen ja kasvojen menettämisen uhalla. Heitä myös syytetäään rasismin ruokkimisesta.

Tällä hetkellä rasismi ja syrjintä nähdään liian mustavalkoisena ja maahanmuuttajayhteisöt niputetaan yhteen kastiin, asettaen heidät aina uhrin asemaan. Yhteiskunnassamme on vallalla me/te-vastakkainasettelu, jossa rasismi ja syrjintä on läsnä usein. Jo tämä estää systemaattisesti uhria hakemasta apua, kun tekijä kuuluu samaan yhteisöön ja se taas johtaa epäviralliseen, jopa haitalliseen sovitteluun, jossa ei uhria edes kuulla.

Suomessa on yhdenvertaisuuslaki ja se velvoittaa viranomaisia edistämään yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Olemme huomanneet, että tällä hetkellä viranomaiset kuitenkin toimivat liian sinisilmäisesti tahojen kanssa, jotka ovat profiloituneet yhteisöjen edustajiksi. Tämä on vaarallista ja viranomainen saattaa tiedostamattaan ruokkia pahimmassa tapauksessa rinnakaisyhteiskuntien syntymistä.

Vaadimme yhteiskunnan viranomaisia tarkastelemaan heidän toimintaansa ja sen vaikutusta yhteisöjen arkeen. Vaadimme, että viranomainen on myös luotettava ja luotettu kuten yhteiskunnassa kuuluisikin olla eikä näyttäydy tiedostamattaan tiettyjen tahojen eduksi maahanmuuttajayhteisöjen valtahierarkiassa. Vaadimme, että vihapuhetta, syrjintää ja kaikenlaista sortamista yritetään kitkeä yhtä painavasti eri toimintamallein myös eri maahanmuuttajayhteisöissä.